“Was immer Du kannst oder Dir vorstellst, dass Du es kannst, beginne es. Kühnheit trägt Genius, Macht und Magie in sich. Beginne jetzt!” –Johann Wolfgang von Goethe
Kausi on paketissa ja uudet haasteet edessä. Sekä LEKA Volleyn 15-16 rosteri, että kesäkuussa alkava maajoukkuepesti pyörivät mielessä. Välillä pitää ymmärtää levätäkin, mutta juuri nyt jaksaa painaa vielä viikon verran pitkästä kaudesta huolimatta. Sen jälkeen on todellakin loman vuoro.
Sanonnan mukaan urheilu ja vastoinkäymiset eivät ainostaan kehitä luonnetta, vaan myös paljastavat sitä. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka ihmiset suhtautuvat tilanteisiin, joissa heiltä vaaditaan ponnistelua, pettymysten sietämistä ja silkkaa rohkeutta jatkaa matkaa. Osa kitisee (ja toki jokainen meistä kitisee joskus), osa väsyy, ja osa vain jatkaa intoa puhkuen haasteiden halki. Juuri tähän viittaa myös tuo Goethen vanha ajatus:
“Mitä ikinä kykenet, tai kuvittelet, että kykenet, aloita se. Rohkeudessa itsessään on nerokkuutta, voimaa, ja taikaa. Aloita nyt!”
Lainausta on tyypillisesti käytetty rohkaisemaan suurten projektien alussa, mutta minulle suurilla aluilla ei ole niin suurta merkitystä. Jonkin päätöksen joudut nimittäin tekemään joka aamu, ja monta kertaa päivässä sen jälkeenkin. Valmennus ammattina tarjoaa sinulle haasteita viikon jokaiselle päivälle, eikä niistä ole toivoakaan selvitä, ellei löydä rohkeutta tehdä päätöksiä ja voimia painaa läpi vuorten. Tämä vanha viisaus tulee puolestaan Twainilta:
“Twenty years from now you will be more disappointed by the things that you didn’t do than by the ones you did do.” –Mark Twain
Pitkään mutusteltuani muotoilin tästä ohjeeksi version, jota jo aika hyvin noudatan: Yleensä jos tuntuu, että jotakin ei ehkä pitäisi tehdä tai sanoa, teen sen epäröinnistä huolimatta. Tämä toki ainostaan, jos kyseinen asia ei ole laiton, moraaliton, tai satuta jota kuta. Hämmentävä kysymys nimittäin kuuluu: “Miksi jotkut asiat eivät koskaan meinaa tule tehdyiksi?” Tiedättehän nämä arkiset ongelmat: Miksi en saa sanottua sille ja sille ihmiselle, mitä mieltä oikeasti olen? Miksi yritän miellyttää sitä tai sitä ihmistä, vaikka siitä ei ole kenellekään hyötyä? Tai perusturhat: Miksi keittiön lamppua ei vieläkään ole vaihdettu, miksi autoa ei vieläkään ole pesty, miksi jokin asia vain pyörii arjessa tekemättömänä? Inspiraatiota voi hakea vaikka täältä:http://www.movemequotes.com/top-10-theodore-roosevelt-quotes/
“Get action. Seize the moment. Man was never intended to become an oyster.”-Theodore Roosevelt
Teddyn kanssa on helppo olla samaa mieltä toiminnan tärkeydestä. Lisäksi oma johtopäätös toimimisesta on blogin otsikon mukainen. Jotkut asiat ilmiselvästi vaativat rohkeutta. Tämä pätee ihmisten kohtaamiseen, haasteiden vastaanottamiseen ja suoraselkäiseen elämään ylipäätään. Jotkut asiat taas eivät niinkään vaadi rohkeutta, vaan puhdasta intoa! Jonkun pitää vaihtaa se lamppu, käyttää auto pesussa, ja kirjoittaa se raportti. On turhauttavaa kuulla ajatuksia niiltä, jotka kulkevat polkua nimeltä “mutta kun ei huvita.”
Se on sellainen homma, että maailma kuuluu niille, keitä huvittaa.
Vaikka ei innostaisi tai olisi fiilistä, on pelkästään sinusta itsestäsi kiinni laittaa asiat kuntoon.
Asiaan tosin kuuluu, että jos on aina tarmoa täynnä, innostuu joskus myös liikaa. Mutta arvatkaapa mitä: Olen allerginen niille harmaille kansalaisille, jotka tämän tästä varoittelevat muita. Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos sinulla on virtaa ja idea? Innostu siitä, pyörittele asiaa, katso eri kanteilta. Ympäröi itsesi ihmisillä, jotkut tukevat hyvien päätösten tekoa, ja toimivat järjen äänenä. Ja lopulta ala hommiin. Melko harvoin kukaan on todella pettynyt tai joutunut hankaluuksiin vain sen takia, että on virtaa. Ja jos näin on tapahtunut, se on pieni hinta maksettavaksi. Rohkeus ja innokkuus ovat nimittäin avanneet jokaisen niistä ovista, joista Rooseveltkin elämässään sai läpi kulkea.
“Courage is rightly esteemed the first of human qualities… because it is the quality which guarantees all others.” – Sir Winston Churchill
Hyvää taukoa ja tsemiä yhä pelaaville,
Lauri H.
COACH HAKALA BLOGI 
Leave a comment