Myötätunnosta

Juttelin hiljattain kollegan kanssa valmentajan ominaisuuksista. Vaikka huippukoutsin soisi olevan hyvä kaikessa, pitäisin hyvän valmentajan ja hyvän ihmisen ominaisuuksia pitkälti samoina.

Kuluneen 12v aikana on maailmalla tullut vastaan kaikenlaisia tyyppejä: osa on hankalia, osa helppoja ja osa muuten vain unohtumattomia. Sitten on ihmisiä, joiden kanssa on lainausmerkeissä aina hyvä olla. Etäisyydestä huolimatta yhteys ja yhteydenpito heidän kanssaan ovat säilyneet vahvoina. Kaikki yhdistää yksi asia: He eivät suinpäin tuomitse muita, vaan yrittävät kuunnella ja asettua toisen asemaan.

Tämä kyky ja halu myötätuntoon on ominaisuus, jota arvostan ihmisessä ylitse muiden. Kovassa urheilumaailmassa myötätunto ei kuitenkaan ole mikään viimeisin villitys. Käsite kuulostaa aika nössöltä, vaikka eihän kenenkään tarvitse alkaa buddhalaiseksi kyetäkseen ymmärtämään toista.

“The world doesn’t need more buddhists. Do practice compassion. The world needs more compassion.” -Dalai Lama

Tuntuu erikoiselta, kuinka yleistä tuomitseminen, ja toisaalta kuinka harvinaista myötätunto on. Tämä siitäkin huolimatta, ettei tuomitsemisen koskaan auta ketään mitenkään. Myötätunnon juuret taas ovat aina pyrkimyksessä ymmärtää ja parantaa tilannetta. Valitettavasti kiire tuomitsemaan yleensä voittaa kuuntelemisen. Aika harvoin jaksamme ottaa selvää mistä toisen ajatukset -etenkin meidän mielipiteestämme eroavat- ovat lähtöisin. Muistan kirpeän selvinä lukuisia tilanteita omastakin menneisyydestäni, jolloin parasta olisi ollut vain olla hiljaa ja kuunnella.

Lisäksi pidän huomionarvoisena kuinka vaikeaa meidän on erottaa myötätuntoa siitä, että on jonkun kanssa samaa mieltä. Se, että yrittää ymmärtää toista, ei tarkoita oman mielipiteen muuttamista. Toisen ymmärtäminen ei myöskään ole heikkouden merkki, vaan päinvastoin. Vaatii suurta rohkeutta istua alas ja katsoa asiaa täysin uudelta kantilta… Tiedä vaikka oppisi jotakin. Valitettavasti meidän ihmisten on kuitenkin helpompaa mustavalkoistaa, kuin asettua kuuntelemaan. Jos tietää aina valmiiksi totuuden toisista, ei asioita tarvitse ajatella syvemmin. Fakta kuitenkin on, että aidosti pahoja tai jotenkin huonoja ihmisiä on hyvin vähän. Kaikki me olemme suurinpiirtein samanlaisia tallaajia. Vaikka mielipiteemme, ammattimme ja ihonvärimme ehkä eroavat, etsii meistä jokainen suht. samoja asioista. Haluamme olla onnellisia, tehdä mielekkäitä asioita ja kasvattaa lapsia turvassa, ystävien keskellä.

“Rehellisyys on rohkeutta kohdata todellisuuden vaatimukset.” –Dr. Henry Cloud

Tiedän joidenkin pitävän rehellisyyttä ihmisen hyveistä suurimpana. Ajatellaan, että “niin pitkään kun on kaikille rehellinen, tekee myös kaiken oikein.” Moni toimii juuri näin, ja sitten ihmettelee kun ympärillä ihmiset eivät voi hyvin. Olipa se sitten oikein tai väärin, pelkkä rehellisyys ei riitä vuorovaikutus välineeksi. Ei riitä, että sanoo asiat jollekin suoraan niin kuin ne ovat, vaan tarvitaan myös inhimillistä ymmärrystä. Ihmiset eivät vuosien päästä muista mitä ja missä heille sanottiin, mutta he tulevat aina muistamaan miltä heistä tuntui. Asioiden sanominen rehellisesti, mutta suhteettoman kovasti on pohjimmiltaan samanlaista julmuutta kuin tuomitseminenkin.

“Rehellisyys ilman myötätuntoa on julmuutta.” –Anon

Vaikka olen käyttänyt sanoja “huomionarvoinen” ja “erikoinen” kuvaamaan myötätunnon harvinaisuutta, ei syitä tarvitse etsiä biologiaa kauempaa. Kun katsoo ulos ikkunasta eläinten maailmaan, loistaa myötätunto lähes täysin poissaolollaan. Suurin osa syö-tai-tule-syödyksi-maailmasta ei tarvitse toimiakseen minkäänlaista kykyä asettua saaliin asemaan. Selvitymistaistelussa eläimille ei välttämättä olisi myötätunnosta kuin haittaa.

Ihminen- vaikka miten onkin osa luomakuntaa- eroaa tässä muista. Sekä ihmisen älykkyys, että tunne-elämän kirjo juontavat juurensa sosiaalisuudestamme. Meidät on ohjeistettu tekemään yhteistyötä toisten kanssa, ja tähän työkalupakkiin myötätunto sopii täydellisesti. Myötätuntoinen, mutta luja ihminen edustaa sitä, mikä meissä on parasta- niin valmentajissa kuin muissakin. Jokainen kykenee julmuuteen, mutta vaatii jaloutta nousta eläinten yläpuolelle ja etsiä ymmärrystä.

Jotkut oppivat myötätunnon merkityksen varhain ja jotkut myöhään. Lisäksi monet meistä palloilevat jossakin välimaastossa, hyvine ja huonoine hetkinemme. Myötätuntoisimmat tuntemani ihmiset ovat kuitenkin vanhimpia ja viisaampia meistä- Heitä, joilla on matkan varrella ollut aikaa myös pysähtyä kuuntelemaan.

“Ultimately we all move towards two things- the end of our lives and compassion.” – Dalai Lama

Hyvää Juhannusta

Lauri H.

lhakala82@yahoo.com