Tag Archives: Esko Valtaoja

Koutsin Kirjasto, osa 1.

31 Jul

Pitkäkestoinen lukeminen on vähentynyt, huolimatta harrastuksen monista hyödyistä. Arjen paineet toimivat tehokkaasti myös oman lukemiseni vähentäjänä, eikä tarkoituksena ole aiheesta moralisointi. Haluan silti esittää argumentin sekä säännöllisen tavan, että peräti oman kirjaston puolesta. Lukeminen on liikunnan ohella hyve, jonka plussat jokainen myöntää, mutta joka helposti jää aikeen tasolle. Molemmissa kyse on enemmän tavasta, kuin suurista kertainvestoinneista. Ei liene liioittelua, että jos liikut ja luet puoli tuntia päivässä, olet matkalla parempaan elämään.

Miksi emme lue, ja miksi kannattaisi?

Usein matka kirjojen maailmaan alkaa lapsuudessa, mutta hiipuu unholaan koulun vaativuuden myötä. Tämä on sikäli loogista, että vain harva mielellään lukee vielä ekstraa sen päälle, mitä on jo muiden päätöksellä täytynyt. Joka tapauksessa tie takaisin vapaaehtoisen sivistyksen äärelle tapahtuu usein vasta aikuisuudessa. Näin kävi myös itselleni, ja jos saisin elämässä muuttaa yhden asian, olisin lukenut enemmän heti yliopiston jälkeen. Paluu lukemisen pariin tapahtui kuitenkin aikanaan sattumalta, erään lahjan myötä. Tuolloin saamani kirja muistutti uudelleen siitä paikasta, johon vain rauhoittumalla ja uppoutumalla voi päästä. Tässä lienee myös yksi suuri syy sille, että emme lyhyitä artikkeleita ja viestejä lukuunottamatta enää harrasta lukemista: Se vie arvokasta aikaa ilman välitöntä, konkreettista hyötyä.

Rentoutumisen lisäksi kirjat ovat mös ammatillisesti erinomainen resurssi. Vaikka nopeaa lukemista löytyy myös verkosta, on käsityksesi mistä vain aiheesta ihan eri tasolla tuntien keskittymisen jälkeen. Olen myös huomannut, että todellinen arvo ”perinteisessä ja hitaassa” kahlaamisessa on oman tietopankin tasainen kartuttaminen. Yhden tai kahden teoksen jälkeen et vielä ole pitkällä, ja tieto karttuu rauhassa malliin 1+1+1+1… Vuosien saatossa tapahtuu kuitenkin jotakin taianomaista. Aivot ovat kaikessa hiljaisuudessa muodostaneet uusia yhteyksiä ja löytävät kaavoja lukemastasi tavalla, jota et ollut osannut odottaa. Lukemastasi tulee jotenkin monta kertaa osiensa summa.

Employ your time in improving yourself by other men’s writings, so that you shall come easily by what others have labored hard for.” – Socrates

Ihmisen erottaa eläinkunnasta eritoten kyky käsitellä abstraktioita. Osaamme jakaa näitä tarinoita eteenpäin lajitovereille, eikä tässä vielä kaikki: Voimme kirjoittamalla tehdä niin myös halki ajan ja paikan. Kirjoittaminen on eräs ajattelun muodoista, ja toisen kirjoittamana nöyryys karttuu nopeasti. Jos et lue, et valitettavasti myöskään tiedä kuinka viisaita ihmisia aikojen saatossa on elänyt. Vastaavasti meillä on halutessamme mahdollisuus kuulla historian merkittävimmät ajatukset juuri sellaisina, kuin ne alunperin on esitetty. Vaihtoehtoisesti voimme myös lukea nykypäivän uusinta tietoa vaikkapa omasta ammatistamme.

Lukemisen ammatillinen merkitys

Uran alussa kysyin kerran mentorilta, mikä olisi hyvä valmennuskirja luettavaksi. Sain kuulla ykskantaan, että ei ole mitään ”yhtä” hyvää kirjaa. On paljon hyviä kirjoja, ja ne kaikki pitää lukea, ja tässä on muuten lista tärkeimmistä, ja tässä vielä yhteystiedot henkilölle, joka myöhemmin kertoo, mitä muuta pitää lukea. En arvannut, millaisella ovella tuolloin koputin, mutta onneksi koputin. Aikanaan saamani lista laajeni ja ennen pitkää kiinnostus eri aloista alkoi kasvaa. Lisäksi se alkoi ulottua aina kauemmas aikaan, jota ei esimerkiksi omissa yliopisto-opinnoissa oltu sivuttu kuin pinnallisesti.

Itseopiskelu on merkittävä asia etenkin siksi, että se kehittää omaa ajattelua niin hyvin. Ensinnäkin luet vain asioista, jotka sinua todella kiinnostavat. Lisäksi saat halutessasi eteesi kaikki jostakin aiheesta esitetyt argumentit, etkä vain osaa niistä. Kanadalainen psykologian professori Jordan Peterson mm. kehottaa oppilaitaan lukemaan oman alan klassikkoteoksia kronologisessa järjestyksessä. On tärkeää ymmärtää asioita periaatetasolla ennen trendejä. Opit, kuinka tähän päivään itseasiassa on tultu- etkä pelkästään porhalla menemään aina uusinta tutkimusta etsien.

Kaikki hyödyllinen lukeminen ei kuitenkaan, tietenkään, koostu kylmistä faktoista. Parhaiten ihmiset muistavat ja ymmärtävät tarinoita, ja niiden kuuleminen on useimmille nautinto. Hyvät uutiset ovat, että monessa yhteydessä myös fiktion lukemisen on todettu kehittävän ajattelua ja lisäävän ymmärrystä laajoista kokonaisuuksista. Lisäksi fiktio voi myös olla ”totta” siinä mielessä, että se esittelee jonkin elämässä esiintyvän arkkityypin, jonka tunnistamme ja johon osaamme samaistua. Futiskoutsi Anson Dorrance mm. kertoo elämänkerrassaan The Man Watching (2006), että lukee jokaisena viikonpäivänä kirjaa jostakin eri genrestä. Vaikka ala-spesifi osaaminen onkin se tärkein ammattilaisen erottava asia, ovat huiput myös tyypillisesti hyvin uteliaita ja valveutuneita ihmisiä.

Miltä tällainen, laajalti oppinut ihminen sitten kuulostaa? Suomalaisittain hyvästä esimerkistä käy vaikkapa mikä tahansa Esko Valtaojan teos. Useimmille Valtaoja ei näyttäydy kiinnostavana vain avaruustähtitieteen ansioistaan, vaan nimenomaan yleissivistyksen kautta. Kyseinen professori muuten päätti jo varhain, että ostaa jokaisen lukemansa kirjan, ja suhtautuu tuhansien suuruiseksi kasvaneeseen kirjastoonsa ilmeisen intohimoisesti. Useimmille perheellisille moinen investointi ei ole mahdollista tai haluttavaa, mutta omalla pienellä kirjastolla tuskin on suuria haittapuolia. Päinvastoin: Paitsi muistona käytetystä ajasta, saat vaivatta eteesi alleviivaukset, pitkän listan lähteistä, sekä ajoittaisen muistutuksen kustakin tärkeästä aiheesta. (Ja kyllä, tämä voi todella olla nopeampaa kuin samojen tietojen etsiminen verkosta.)

Syytä huonoon omatuntoon?

The man who does not read good books is no better than the man who can’t.”  – Mark Twain

Ajatus omasta kirjastosta ja lukunurkasta on ainakin allekirjoittaneelle varsin motivoiva. Lukemisen hyötyjä kuitenkin vesittää se tosiasia, että rauhassa keskittyen siihen todella menee paljon aikaa, ja monet paljon tärkeämmät käytännön asiat eivät voi odottaa. Varsinkin taloudellisessa mielessä laajan lukemisen hyödyt ovat vaikeasti määriteltävissä, ja sittenkin kaukana tulevaisuudessa. Lisäksi maailmassa, jossa rauha on harvinaista, kannattaa alussa mainittu puoli tuntia ehkä vain käyttää hengittämiseen. Kaikkea tilaa ei tarvitse täyttää. Myös sen kanssa on hyvä olla tarkkana, mitä todella haluaa lukea, kun siihen lopulta ryhtyy. Jos et priorisoi ja lue jonkinlaisessa tärkeysjärjestyksessä, et kenties elämänmittaisella matkalla edes pääse niihin teoksiin, mitkä todella kiinnostavat sinua.

Kirjoituksen toinen osa esittelee kymmenen tärkeää teosta, joita suosittelen valmentajan kirjaston sydämeksi.

Hyvää alkusyksyä,

Lauri H.

lhakala82@yahoo.com

Ps. Jos pidät blogista, auta sitä kasvamaan. Voit ilmaiseksi liittyä tilaajaksi, kertoa siitä aihepiireistä kiinnostuneille ystävillesi tai jakaa sosiaalisessa mediassa. Laajennetaan yhdessä keskustelua oppimisesta, johtamisesta ja arvoista. Blogissa esitetyt asiat ovat vain kirjoittajan näkemyksiä, eivät työnantajan tai muun tahon